Liite:Verbitaivutus/suomi/keikkailla

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo keikkaile-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo keikkail-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keikkailen en keikkaile minä olen keikkaillut en ole keikkaillut
sinä keikkailet et keikkaile sinä olet keikkaillut et ole keikkaillut
hän keikkailee ei keikkaile hän on keikkaillut ei ole keikkaillut
me keikkailemme emme keikkaile me olemme keikkailleet emme ole keikkailleet
te
Te
keikkailette
-"-
ette keikkaile
-"-
te
Te
olette keikkailleet
olette keikkaillut
ette ole keikkailleet
ette ole keikkaillut
he keikkailevat eivät keikkaile he ovat keikkailleet eivät ole keikkailleet
passiivi keikkaillaan ei keikkailla passiivi on keikkailtu ei ole keikkailtu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keikkailin en keikkaillut minä olin keikkaillut en ollut keikkaillut
sinä keikkailit et keikkaillut sinä olit keikkaillut et ollut keikkaillut
hän keikkaili ei keikkaillut hän oli keikkaillut ei ollut keikkaillut
me keikkailimme emme keikkailleet me olimme keikkailleet emme olleet keikkailleet
te
Te
keikkailitte
-"-
ette keikkailleet
ette keikkaillut
te
Te
olitte keikkailleet
olitte keikkaillut
ette olleet keikkailleet
ette olleet keikkaillut
he keikkailivat eivät keikkailleet he olivat keikkailleet eivät olleet keikkailleet
passiivi keikkailtiin ei keikkailtu passiivi oli keikkailtu ei ollut keikkailtu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keikkailisin en keikkailisi minä olisin keikkaillut en olisi keikkaillut
sinä keikkailisit et keikkailisi sinä olisit keikkaillut et olisi keikkaillut
hän keikkailisi ei keikkailisi hän olisi keikkaillut ei olisi keikkaillut
me keikkailisimme emme keikkailisi me olisimme keikkailleet emme olisi keikkailleet
te
Te
keikkailisitte
-"-
ette keikkailisi
-"-
te
Te
olisitte keikkailleet
olisitte keikkaillut
ette olisi keikkailleet
ette olisi keikkaillut
he keikkailisivat eivät keikkailisi he olisivat keikkailleet eivät olisi keikkailleet
passiivi keikkailtaisiin ei keikkailtaisi passiivi olisi keikkailtu ei olisi keikkailtu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä keikkaillen en keikkaille minä lienen keikkaillut en liene keikkaillut
sinä keikkaillet et keikkaille sinä lienet keikkaillut et liene keikkaillut
hän keikkaillee ei keikkaille hän lienee keikkaillut ei liene keikkaillut
me keikkaillemme emme keikkaille me lienemme keikkailleet emme liene keikkailleet
te
Te
keikkaillette
-"-
ette keikkaille
-"-
te
Te
lienette keikkailleet
lienette keikkaillut
ette liene keikkailleet
ette liene keikkaillut
he keikkaillevat eivät keikkaille he lienevät keikkailleet eivät liene keikkailleet
passiivi keikkailtaneen ei keikkailtane passiivi lienee keikkailtu ei liene keikkailtu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä keikkaile älä keikkaile sinä
hän keikkailkoon älköön keikkailko hän olkoon keikkaillut älköön olko keikkaillut
me keikkailkaamme älkäämme keikkailko me
te
Te
keikkailkaa
-"-
älkää keikkailko
-"-
te
Te
he keikkailkoot älkööt keikkailko he olkoot keikkailleet älkööt olko keikkailleet
passiivi keikkailtakoon älköön keikkailtako passiivi olkoon keikkailtu älköön olko keikkailtu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. keikkailla preesens keikkaileva keikkailtava
pitkä 1. keikkaillakseen1 perfekti keikkaillut keikkailtu
2. inessiivi keikkaillessa2 keikkailtaessa agentti keikkailema4
instruktiivi keikkaillen kielteinen agentti keikkailematon
3. inessiivi keikkailemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi keikkailemasta
illatiivi keikkailemaan
adessiivi keikkailemalla
abessiivi keikkailematta
instruktiivi keikkaileman keikkailtaman
4. keikkaileminen
5 keikkailemaisillaan3