Liite:Verbitaivutus/suomi/hourailla

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo houraile-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo hourail-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourailen en houraile minä olen houraillut en ole houraillut
sinä hourailet et houraile sinä olet houraillut et ole houraillut
hän hourailee ei houraile hän on houraillut ei ole houraillut
me hourailemme emme houraile me olemme hourailleet emme ole hourailleet
te
Te
hourailette
-"-
ette houraile
-"-
te
Te
olette hourailleet
olette houraillut
ette ole hourailleet
ette ole houraillut
he hourailevat eivät houraile he ovat hourailleet eivät ole hourailleet
passiivi houraillaan ei hourailla passiivi on hourailtu ei ole hourailtu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourailin en houraillut minä olin houraillut en ollut houraillut
sinä hourailit et houraillut sinä olit houraillut et ollut houraillut
hän houraili ei houraillut hän oli houraillut ei ollut houraillut
me hourailimme emme hourailleet me olimme hourailleet emme olleet hourailleet
te
Te
hourailitte
-"-
ette hourailleet
ette houraillut
te
Te
olitte hourailleet
olitte houraillut
ette olleet hourailleet
ette olleet houraillut
he hourailivat eivät hourailleet he olivat hourailleet eivät olleet hourailleet
passiivi hourailtiin ei hourailtu passiivi oli hourailtu ei ollut hourailtu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä hourailisin en hourailisi minä olisin houraillut en olisi houraillut
sinä hourailisit et hourailisi sinä olisit houraillut et olisi houraillut
hän hourailisi ei hourailisi hän olisi houraillut ei olisi houraillut
me hourailisimme emme hourailisi me olisimme hourailleet emme olisi hourailleet
te
Te
hourailisitte
-"-
ette hourailisi
-"-
te
Te
olisitte hourailleet
olisitte houraillut
ette olisi hourailleet
ette olisi houraillut
he hourailisivat eivät hourailisi he olisivat hourailleet eivät olisi hourailleet
passiivi hourailtaisiin ei hourailtaisi passiivi olisi hourailtu ei olisi hourailtu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä houraillen en houraille minä lienen houraillut en liene houraillut
sinä houraillet et houraille sinä lienet houraillut et liene houraillut
hän houraillee ei houraille hän lienee houraillut ei liene houraillut
me houraillemme emme houraille me lienemme hourailleet emme liene hourailleet
te
Te
houraillette
-"-
ette houraille
-"-
te
Te
lienette hourailleet
lienette houraillut
ette liene hourailleet
ette liene houraillut
he houraillevat eivät houraille he lienevät hourailleet eivät liene hourailleet
passiivi hourailtaneen ei hourailtane passiivi lienee hourailtu ei liene hourailtu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä houraile älä houraile sinä
hän hourailkoon älköön hourailko hän olkoon houraillut älköön olko houraillut
me hourailkaamme älkäämme hourailko me
te
Te
hourailkaa
-"-
älkää hourailko
-"-
te
Te
he hourailkoot älkööt hourailko he olkoot hourailleet älkööt olko hourailleet
passiivi hourailtakoon älköön hourailtako passiivi olkoon hourailtu älköön olko hourailtu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. hourailla preesens houraileva hourailtava
pitkä 1. houraillakseen1 perfekti houraillut hourailtu
2. inessiivi houraillessa2 hourailtaessa agentti hourailema4
instruktiivi houraillen kielteinen agentti hourailematon
3. inessiivi hourailemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi hourailemasta
illatiivi hourailemaan
adessiivi hourailemalla
abessiivi hourailematta
instruktiivi houraileman hourailtaman
4. houraileminen
5 hourailemaisillaan3