Liite:Verbitaivutus/suomi/aristua
vokaalivartalo | aristu- |
heikko vokaalivartalo | - |
vahva vokaalivartalo | - |
konsonanttivartalo | - |
Persoonamuodot[muokkaa]
Indikatiivi | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | aristun | en aristu | minä | olen aristunut | en ole aristunut | |
sinä | aristut | et aristu | sinä | olet aristunut | et ole aristunut | |
hän | aristuu | ei aristu | hän | on aristunut | ei ole aristunut | |
me | aristumme | emme aristu | me | olemme aristuneet | emme ole aristuneet | |
te Te |
aristutte -"- |
ette aristu -"- |
te Te |
olette aristuneet olette aristunut |
ette ole aristuneet ette ole aristunut | |
he | aristuvat | eivät aristu | he | ovat aristuneet | eivät ole aristuneet | |
passiivi | aristutaan | ei aristuta | passiivi | on aristuttu | ei ole aristuttu | |
imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | aristuin | en aristunut | minä | olin aristunut | en ollut aristunut | |
sinä | aristuit | et aristunut | sinä | olit aristunut | et ollut aristunut | |
hän | aristui | ei aristunut | hän | oli aristunut | ei ollut aristunut | |
me | aristuimme | emme aristuneet | me | olimme aristuneet | emme olleet aristuneet | |
te Te |
aristuitte -"- |
ette aristuneet ette aristunut |
te Te |
olitte aristuneet olitte aristunut |
ette olleet aristuneet ette olleet aristunut | |
he | aristuivat | eivät aristuneet | he | olivat aristuneet | eivät olleet aristuneet | |
passiivi | aristuttiin | ei aristuttu | passiivi | oli aristuttu | ei ollut aristuttu |
Konditionaali | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | aristuisin | en aristuisi | minä | olisin aristunut | en olisi aristunut | |
sinä | aristuisit | et aristuisi | sinä | olisit aristunut | et olisi aristunut | |
hän | aristuisi | ei aristuisi | hän | olisi aristunut | ei olisi aristunut | |
me | aristuisimme | emme aristuisi | me | olisimme aristuneet | emme olisi aristuneet | |
te Te |
aristuisitte -"- |
ette aristuisi -"- |
te Te |
olisitte aristuneet olisitte aristunut |
ette olisi aristuneet ette olisi aristunut | |
he | aristuisivat | eivät aristuisi | he | olisivat aristuneet | eivät olisi aristuneet | |
passiivi | aristuttaisiin | ei aristuttaisi | passiivi | olisi aristuttu | ei olisi aristuttu |
Potentiaali | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | aristunen | en aristune | minä | lienen aristunut | en liene aristunut | |
sinä | aristunet | et aristune | sinä | lienet aristunut | et liene aristunut | |
hän | aristunee | ei aristune | hän | lienee aristunut | ei liene aristunut | |
me | aristunemme | emme aristune | me | lienemme aristuneet | emme liene aristuneet | |
te Te |
aristunette -"- |
ette aristune -"- |
te Te |
lienette aristuneet lienette aristunut |
ette liene aristuneet ette liene aristunut | |
he | aristunevat | eivät aristune | he | lienevät aristuneet | eivät liene aristuneet | |
passiivi | aristuttaneen | ei aristuttane | passiivi | lienee aristuttu | ei liene aristuttu |
Imperatiivi | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | – | – | minä | – | – | |
sinä | aristu | älä aristu | sinä | – | – | |
hän | aristukoon | älköön aristuko | hän | olkoon aristunut | älköön olko aristunut | |
me | aristukaamme | älkäämme aristuko | me | – | – | |
te Te |
aristukaa -"- |
älkää aristuko -"- |
te Te |
– | – | |
he | aristukoot | älkööt aristuko | he | olkoot aristuneet | älkööt olko aristuneet | |
passiivi | aristuttakoon | älköön aristuttako | passiivi | olkoon aristuttu | älköön olko aristuttu |
Nominaalimuodot[muokkaa]
infinitiivit | partisiipit | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
1. | aristua | preesens | aristuva | aristuttava | ||
pitkä 1. | aristuakseen1 | perfekti | aristunut | aristuttu | ||
2. | inessiivi | aristuessa2 | aristuttaessa | agentti | aristuma4 | |
instruktiivi | aristuen | – | kielteinen agentti | aristumaton | ||
3. | inessiivi | aristumassa | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
elatiivi | aristumasta | – | ||||
illatiivi | aristumaan | – | ||||
adessiivi | aristumalla | – | ||||
abessiivi | aristumatta | – | ||||
instruktiivi | aristuman | aristuttaman | ||||
4. | aristuminen | |||||
5 | aristumaisillaan3 |