Liite:Verbitaivutus/suomi/aristua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo aristu-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aristun en aristu minä olen aristunut en ole aristunut
sinä aristut et aristu sinä olet aristunut et ole aristunut
hän aristuu ei aristu hän on aristunut ei ole aristunut
me aristumme emme aristu me olemme aristuneet emme ole aristuneet
te
Te
aristutte
-"-
ette aristu
-"-
te
Te
olette aristuneet
olette aristunut
ette ole aristuneet
ette ole aristunut
he aristuvat eivät aristu he ovat aristuneet eivät ole aristuneet
passiivi aristutaan ei aristuta passiivi on aristuttu ei ole aristuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aristuin en aristunut minä olin aristunut en ollut aristunut
sinä aristuit et aristunut sinä olit aristunut et ollut aristunut
hän aristui ei aristunut hän oli aristunut ei ollut aristunut
me aristuimme emme aristuneet me olimme aristuneet emme olleet aristuneet
te
Te
aristuitte
-"-
ette aristuneet
ette aristunut
te
Te
olitte aristuneet
olitte aristunut
ette olleet aristuneet
ette olleet aristunut
he aristuivat eivät aristuneet he olivat aristuneet eivät olleet aristuneet
passiivi aristuttiin ei aristuttu passiivi oli aristuttu ei ollut aristuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aristuisin en aristuisi minä olisin aristunut en olisi aristunut
sinä aristuisit et aristuisi sinä olisit aristunut et olisi aristunut
hän aristuisi ei aristuisi hän olisi aristunut ei olisi aristunut
me aristuisimme emme aristuisi me olisimme aristuneet emme olisi aristuneet
te
Te
aristuisitte
-"-
ette aristuisi
-"-
te
Te
olisitte aristuneet
olisitte aristunut
ette olisi aristuneet
ette olisi aristunut
he aristuisivat eivät aristuisi he olisivat aristuneet eivät olisi aristuneet
passiivi aristuttaisiin ei aristuttaisi passiivi olisi aristuttu ei olisi aristuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä aristunen en aristune minä lienen aristunut en liene aristunut
sinä aristunet et aristune sinä lienet aristunut et liene aristunut
hän aristunee ei aristune hän lienee aristunut ei liene aristunut
me aristunemme emme aristune me lienemme aristuneet emme liene aristuneet
te
Te
aristunette
-"-
ette aristune
-"-
te
Te
lienette aristuneet
lienette aristunut
ette liene aristuneet
ette liene aristunut
he aristunevat eivät aristune he lienevät aristuneet eivät liene aristuneet
passiivi aristuttaneen ei aristuttane passiivi lienee aristuttu ei liene aristuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä aristu älä aristu sinä
hän aristukoon älköön aristuko hän olkoon aristunut älköön olko aristunut
me aristukaamme älkäämme aristuko me
te
Te
aristukaa
-"-
älkää aristuko
-"-
te
Te
he aristukoot älkööt aristuko he olkoot aristuneet älkööt olko aristuneet
passiivi aristuttakoon älköön aristuttako passiivi olkoon aristuttu älköön olko aristuttu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. aristua preesens aristuva aristuttava
pitkä 1. aristuakseen1 perfekti aristunut aristuttu
2. inessiivi aristuessa2 aristuttaessa agentti aristuma4
instruktiivi aristuen kielteinen agentti aristumaton
3. inessiivi aristumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi aristumasta
illatiivi aristumaan
adessiivi aristumalla
abessiivi aristumatta
instruktiivi aristuman aristuttaman
4. aristuminen
5 aristumaisillaan3