Keskustelu mallineesta:et-verbi-taiv-õppima

Sivun sisältöä ei tueta muilla kielillä.
Lisää aihe
Wikisanakirjasta
Viimeisin kommentti: 4 vuotta sitten käyttäjältä Pjr aiheessa Huomautuksia tyypin 38 verbien taivutuksesta

Virheellinen[muokkaa]

Mielestäni poistettava virheellisenä--Pjr (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 08.00 (UTC)Vastaa

Keskeneräinen[muokkaa]

Näin raskas malline on ilman käyttöohjetta käyttökelvoton muille kuin mallineen tekijälle.--Pjr (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 11.17 (UTC)Vastaa

Ei oo enää, nyt siinä on ohjeet. -- Puisque (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 15.24 (UTC)Vastaa

Ymmärtämisvaikeuksia[muokkaa]

Kun vielä ymmärtäisin ohjeet. Minkälaisia astevaihteluita sanatyypissä esiintyy? Merkkitäänkö heikon ja vahvan asteen pituusvaihtelu silloinkin kun se ei vaikuta sanan kirjoitustapaan (t`een : teeme)? Mihin järjestykseen (eri sarakkeisiin?) heikko ja vahva aste laitetaan vai eikö sillä ole väliä? Tarkoittaako tuo 'nülgima'esimerkki sitä että heikossa asteessa ei ole mitään kirjainta? Tapahtuvatko vokaalimuutoset verbin ma-infinitiivissä vai jossain muussa taivutusmuodossa, Mistä ne löytää, minkälaisia vokaalimuutoksia on? Miten "muuttuvat vokaalitkin otetaan mukaan"? Onko verbejä missä vartalo vaihtuu kokonaan? Toimiiko malline kaikissa tyypin verbeissä? --Pjr (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 20.07 (UTC)Vastaa
Astevaihtelua on myös vaihtelu g → Ø [ei mitään konsonanttia] (vrt. suomen k → Ø, k -> näyn). (Vokaalimuutokset näkee siitä Eesti õigekeelsussõnaraamat -sanakirjan vuoden 2013 painoksesta? Tuon selittäminen menee mielestäni rautalangan vääntämiseksi, mutta saa sen siihen tietysti kirjoittaa, jos kokee, ettei käyttäjä muuten asiaa tajua.) -- Puisque (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 20.19 (UTC)Vastaa

Taivutustyypin variaatioiden merkintä?[muokkaa]

Miten merkitään verbit jotka taipuvat sekä asteavaihtelullisina (28) ja ilman astevaihtelua (27) ( esim. sulgema, tekkima, kudema jne)? Miten merkitään tavukato ( saagima, lugema ..) Tarkoittaako "toiseen ja kolmanteen sarakkeeseen pitää ottaa muuttuvat vokaalitkin mukaan" -ohje sitä? Miten merkitään vaihtuva vartalo (nägema : näha ...)? Tässä oli joitain tärkeimpiä--Pjr (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 21.27 (UTC)Vastaa
"toiseen ja kolmanteen sarakkeeseen pitää ottaa muuttuvat vokaalitkin mukaan" tarkoittaa just tota lugema-tyyppistä heikkoasteisen konsonantin edellä olevaa muuttunutta vokaalia. Se, miten saagima-saen -tyyppiset verbit saa taipumaan, on työn alla. Mallineessa ei oteta huomioon vielä verbejä, jotka taipuvat sekä astevaihtelullisina (28) että ilman astevaihtelua (27). Se on vielä työn alla. -- Puisque (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 20.19 (UTC)Vastaa

Taivutustyypin variaatioiden esittäminen myös sana-artikkelissa[muokkaa]

Olisiko taivutustyypin variaatioiden esittäminen sana-artikkelissa "turhaa spämmäystä", siis kiellettyä, sen jälkeen kun sanalle olisi tehty taivutustaulukko? Esimerkkinä vaikka nuo 27-28 tapaukset (esim pääsema ja tekkima)? --Pjr (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 22.14 (UTC)Vastaa

Huomautuksia tyypin 38 verbien taivutuksesta[muokkaa]

Innokkaille jatkokehittäjille:


"Märkused.

On verbe, mida saab pöörata nii astmevahelduslikult (tüüp 28) kui ka astmevahelduseta (tüüp 27). Sellised on kõik e-tüvelised verbid (nt s`ulgema) ja mõned i- või u-tüvelised (nt t`ekkima, h`õljuma), samuti mõned esmavältelised sõnad (nt kudema, pügama). Nt s`ulgema : sulen (tüüp 28) ja s`ulgen (tüüp 27).

Laadivaheldusliku konsonandi kadu võib tuua kaasa silbi kao, mistõttu nõrgas astmes tekib üks silp ja III välde (s`aagima : s`aen, lugema : l`oen).

Esmavältelistel laadivahelduslikel verbidel võib pikemates muutevormides välde nõrgeneda, nt tegema (t`een : teeme), nägema (n`äen : näeme), argikeeles ka pidama (p`ean : p`eame ja peame). Sellised vormid on artiklis antud.

Sõnadel tegema, nägema on osa vorme teise tüvega, nt nägema : näha, n`ähtud, näinud. Kõik põhivormid on sõnaartiklites." [ÕS 2018 / õppima]

--Pjr (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 07.46 (UTC)Vastaa