Keskustelu:päästma

Etymologialähde olisi hyvä, pelkkä arvaus ei mielestäni riitä.--Pjr (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 08.24 (UTC)

Tässä yksi näkökulma: " Päästma ja päästja – ühest eesti ja läti ühisest tüvest. Eesti tegusõnal päästma, mida seni on peetud tõlkelaenuks vene keelest, on vaste läti keeles tegusõna pestīt näol. See on tõenäoliselt laen liivi või eesti keelest. Sel läänemeresoome tüvel puudub siiani etümoloogia. Analüüsides tüve pääst(ma) ja pestī(t) esinemist ning häälikkuju vastavalt eesti ja läti vanas kirjakeeles, leitakse siinses artiklis, et eesti tüvi võib olla otsene laen vene keelest. Venemõjuline võib olla ka läti vanas kirjakeeles esinev vorm pastīt."

Päästma ‘to save’ and päästja ‘saver’ – about an Estonian verb stem, which is also found in Latvian. It is argued that Estonian päästma ‘to save’ which has been considered a translation loan from Russian, may actually be a direct loan from Russian. The Latvian word pestīt ‘to save’, which is usually considered a Livonian loan is found in old Latvian texts also in form pastīt, which indicates a possible Russian influence.

Lähde: Eesti ja soome-ugri teaduse ajakiri 3/ 2013 [1]

Sanojen pääsema / pääsma ja päästma taivutusmorfologian perusteella näyttää siltä että molemmilla sanoilla on sama kanta, en kuitenkaan rohkenisi sanoa että päästma tulee sanasta pääsema.

Eesti etümoloogiasõnastik taas sanasta pääsema:

pääsema : pääseda : pääsen 'ohtlikust, raskest v halvast olukorrast ära, eemale jõudma; kusagilt lahti tulema; takistavaid olukordi ületades mingisse kohta, olukorda, tegevusse jõudma' ● liivi pä’zzõ 'pääseda, lahti saada; jõuda'
vadja pääsä 'pääseda, sattuda, vabaneda; lahti minna, lahti pääseda'
soome päästä 'pääseda, jõuda; vabaneda'
isuri päässä 'pääseda; haigusest paraneda'
Aunuse karjala piästä 'lahti tulla v rebeneda; vabaneda; välja tulla'
lüüdi piästä 'pääseda, vabaneda; lahti minna'
vepsa päzda 'pääseda, vabaneda; laskuda, langeda; paraneda'
On oletatud, et võib olla tuletis tüvest pea. ETY pääsema

Viron kielessä on kyllä verbin kausatiiviliitteenä mm. t-, en vain saa oikein sopimaan pääse|ma – pääs|t|ma mallia, voisiko sittenkin olla pääs|ma – pääs|t|ma, ja kumminpäin johdos on tapahtunut? --Pjr (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 18.42 (UTC)

Tämantapaisista syistä en mielelläni arvaile sanan etymologiaa, jossei mulla ole asialle selvää lähdettä. Mielestäni on turhaa väkisin tehdä sanoista johdoksia , yksinkertaisempaa vain lisätä liittyvien sanojen luetteloon.--Pjr (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 09.34 (UTC)