Keskustelu:housing area

Enwiktissa ei ole vastaavaa. --Hartz (keskustelu) 8. toukokuuta 2014 kello 11.26 (UTC)

MOT WSOY Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirjassa on vastaavaa. --Jmk (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 07.18 (UTC)

Lähteistys voisi olla paikallaan.--Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 09.13 (UTC)

Lähteistys olisi paikallaan koko wikisanakirjassa. --Jmk (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 09.42 (UTC)

Noh juu, olisihan se toivottavaa. Siihen kuitenkin liittyy ongelmia. Mikä on käytettävistä lähteistä luotettavin? Käytetäänkö useita lähteitä vai vain yhtä? Heti jos käytetään yhtä useampia, niin miten niiden mahdolliset ristiriidat ratkaistaan? Sanakirjojen määritelmät eivät ole kopioita toisistaan, vaan sanakirjojen välillä on eroja. Jossain sanakirjassa voi olla lisämerkitys, jota ei ole muissa -- mitäs silloin tehdään? Kielitoimiston sanakirjasta on löytynyt virheitä ja määritelmät ovat toisinaan asiantuntemattomia ja suuripiirteisiä. Pitäisikö sitten käyttää sanakirjan sijaan vaikkapa tieteenalojen julkaisuista löytyviä määritelmiä, kun ne olisivat aiheiden asiantuntijoiden kirjoittamia? Tämähän voisi olla fiksua ja tätä ML kannatti Wikipedian puolella. Määritelmiä kuitenkin löytyy monenlaisia, niin mikä niistä sitten valitaan -- onko jokin niistä parempi kuin toinen? Rahankin voi määritellä vaihdon välineeksi, kirjanpidon yksiköksi, arvon mitaksi tai arvon säilyttäjäksi, niin mitä se sitten näistä on? Vai onko raha käytännössä kolikko tai seteli? Kovin joutuu yhdistelemään, jos yhteen määritelmään sisällyttää nämä kaikki. Määritelmiä voidaan sorvata teksteihin sopiviksi -- esim. kirjanpidossa raha on kirjanpidon yksikkö ja kansantaloustieteessä rahalla on yhteiskuntaa hyödyttävä merkitys. Slangia ei välttämättä löydy sanakirjoista, ei ainakaan uusinta uutta, ja olisi tavallaan rajoittavaa, jos ei voitaisi lisätä yleisiä slangisanoja siksi että niitä ei löydy esim. Nykysuomen sanakirjasta. --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 10.36 (UTC)

Äh, tästä aiheesta voisi kirjoittaa paljon pidempäänkin. Kieleen liittyviä perusongelmia ovat, että kieltä keksitään koko ajan uudestaan, on kyse sitten sanoista (esim. "kala") tai niiden merkitykset muuntuvat ajan kuluessa -- joskus sanalla tarkoitettiin toista kuin nykyään. Kieli elää ja muuttuu. Painettu sanakirja taas on kuin kylmään veteen uutenavuotena jämähtänyt tina. Neljäkymmentä vuotta vanha pysäytyskuva. Eikä mikään sanakirja voi olla täydellinen. Oman mausteensa tuovat kielenhuoltajat, jotka yrittävät pakkosyöttää telehvoonia ja purtiloa tai toisaalta nuoret ja slangia suosivat, jotka ujuttavat omia mausteitaan kieleen. Korvautuvatpa suomen kielen erinomaiset sanat tällä hetkellä kovaa vauhtia englannin kielen väännöksillä, kun ihmiset eivät satu tietämään suomen kielen vastaavia sanoja, joita on käytetty jo pitkään, vaan koetaan tarpeelliseksi korvata ne anglismeilla. Kuka tahansa voi keksiä kieltä joka päivä, eikä kieli ole hallittua. Ihan mielenkiintoista miten ilmaus "se on ihan helmi" syntyi -- siinä helmi sai uuden merkityksen, en tiedä miksi, mutta niin vain kävi. Taisi se olla "ihan helmee" jossain välissä... Tai ilmaus "se on ihan sukka" -- siinä tuli sukalle uutta merkitystä. --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 10.55 (UTC)

Ja kieli on loppujen lopuksi kielenkäyttäjän korvien välissä. --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 11.03 (UTC)

Ylläolevan voisi ehkä tiivistää näin: "Hartz on ymmällään kielen monimuotoisuuden edessä". Sanakirjan tekeminen on eräänlaista kielen tutkimusta, ja tutkimus on työtä, jonka kunnollinen tekeminen edellyttää alan (kielitieteen) perusmetologian tuntemusta, työkaluja (perinteisesti sanakirjatyössä on käytetty mm. sanalippuja ja korpuksia) ja systemaattista työtä (oikeasti etsitään ja tarkastellaan miten jotain sanaa käytetään). Pelkkä fiilispohjalta arveleminen ei oikein niinqu skulaa, vaikka aktiivisesta muokkaajasta kuinka itsestään tuntuisi, että "kyllähän mä tän tiedän" ja "kieli on korvien välissä joten mää tiiän kyllä". Oikeasti kieli ei ole vain yksittäisen kielenkäyttäjän korvien välissä vaan se on sosiaalinen, kielenkäyttäjien yhteinen ilmiö. Tällaisen tutkimisessa ja kuvaamisessa introspektio on hyvä renki mutta huono isäntä. Valitettavasti Wikisanakirjan tapaisessa härvelissä tuppaa muokkaajilla olemaan pulaa kaikista edellämainituista edellytyksistä (taidot, työkalut ja työskentely). --Jmk (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 08.02 (UTC)

Kyllä juu, sanaliput ja korpukset ovat tuttuja minulle. Pyrin ylläolevassa tuomaan esille kielen perusongelmia ja lähteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Wikisanakirjan muokkaajilta ei voida edellyttää kielitieteen tai minkään yksittäisen kielen läpikotaista asiantuntemusta mitenkään, kun vapaaehtoispohjalta ja siis ilman palkkaa kukin kantaa kortensa kekoon (mahdollisimman moni). Siis täällä Wikisanakirjassa toivotaan, että venäjän kieltä opetteleva kantaisi kortensa kekoon -- ei tarvitse olla venäjän natiivipuhuja. Samalla tavalla Wikipedian puolella insinööriopiskelijoiden toivotaan kantavan kortensa kekoon, vaikka asiantuntemusta ja kokemusta saattaa uupua verrattuna Nokian insinööriin.

Yleensä Wikisanakirjaan kohdistuva kritiikki osuisi paremmin, jos Wikisanakirja todella olisi jokin "auktoriteetti numero yksi minkä tahansa kielen kohdalla" -- vaan se ei sitä ole -- eikä voi (koskaan) ollakaan. Kaikki Wikisanakirjan sivuilta luettu kannattaa tarkistaa muista lähteistä -- tietojen paikkansapitävyyttä ei voida taata. Tietysti kannattaa tavoitella täydellisyyttä, mutta mikään sanakirja ei voi olla täydellinen. Wikisanakirja ei välttämättä tällä hetkellä kalpene laatuvertailussa, jos sitä verrataan Wikipediaan (sielläkin on suttua ja virheitä). Toivottavasti molemmissa hankkeissa saadaan laatutasoa nostettua vähitellen vuosi vuodelta.

Kovin paljon en jaksa kinastella, mutta on kieli aina jonkun ihmisen korvien välissä (vastaanottaja tai lähettäjä), se sanojen tunnistus ja niiden merkitysten tunnistus on "hankala ongelma". Ei ole yhteisöä ilman yksilöitä ja edes Suomen yhteisö ei käytä samaa kieltä saati puhu ilman murteita. Olen avoin kaikille parannusehdotuksille! Laatutasoa ylös sekä Wikisanakirjassa että Wikipediassa. Kuitenkin itse näen, että on parempi tehdä tuhat muokkausta ja kymmenen virhettä kuin viisi muokkausta ja nolla virhettä. --Hartz (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 09.49 (UTC)

Kieli ei ole aina jonkun ihmisen korvien välissä. Noi sanat tossa ruudulla ovat tossa ruudulla. Kielellä on paitsi se päänsisäinen, myös päänulkoinen ulottuvuutensa. --Jmk (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 10.55 (UTC)

Mutta ne tulivat päästäni sormieni välityksellä! Sinun pääsi tulkitsee ne silmiesi välityksellä. --Hartz (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 11.04 (UTC)