äitelä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

äitelä (10) (komparatiivi äitelämpi, superlatiivi äitelin) (taivutus[luo])

  1. (puhekieltä) imelä, vastenmielisen makea
  2. (kuvaannollisesti) vastenmielinen, tympeä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæi̯t̪elæ/
  • tavutus: äi‧te‧lä

Etymologia[muokkaa]

samaa deskriptiivistä alkuperää kuin äityä[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusanat äitelä, äityä.