ylikunto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ylikunto (1)
- tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
- Urheilija on ylikunnossa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈyliˌkunt̪o/
- tavutus: y‧li‧kun‧to
Käännökset[muokkaa]
1. tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ylikunto Kielitoimiston sanakirjassa