ultimo

Wikisanakirjasta
Katso myös: ultimó, último

Espanja[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ultimo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ultimar

Italia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ultimo m., ultima[luo] f. (monikko ultimi[luo] m., ultime f.[luo])

  1. viimeinen

Latina[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ultimō

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta ultimus
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta ultimus
  3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta ultimus
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta ultimus