tuputtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tuputtaa (53-C) (taivutus[luo])
- (arkikieltä) tyrkyttää, yrittää tarjota toiselle vastoin tämän tahtoa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uput̪ːɑːˣ/
- tavutus: tu‧put‧taa
Käännökset[muokkaa]
1. tyrkyttää
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: tuputus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuputtaa Kielitoimiston sanakirjassa