täysivaltainen
Suomi[muokkaa]
Adjekiivi[muokkaa]
täysivaltainen
- sellainen, jolla on täysi kelpoisuus tehdä oikeustoimia itsenäisesti
- Ajatus on paluuta 1800-luvulle: nainen ei ole täysivaltainen aikuinen ihminen vaan jollain tavalla suojeltava asia. (Anna Kontula)
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista täysi ja -valtainen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: täysivaltaisuus