surin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

surin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä surra

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

surin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä surema

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • surin sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)