sullo

Wikisanakirjasta
Katso myös: süllő

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sullo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sulloa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sulloa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sulloa

Italia[muokkaa]

Supistuma[muokkaa]

sullo

  1. supistuma sanoista su ja lo

Katalaani[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sullo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä sullar

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Pohjoissaame[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sūlˈlo

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta suolu
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta suolu