seula

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

seula (9)

  1. työkalu tai kone, jolla kiinteäaineiset rakeet lajitellaan niiden koon perusteella tai erotetaan rakeet nesteestä
    Seulalla voi vaikka erotella soran lohkareista, jyviä akanoista tai mineraaleja liuoksesta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈseu̯lɑ/
  • tavutus: seu‧la

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

1. kalteri

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

seula-analyysi, seulakangas, seulaluu, seulapinta, seularumpu, seulaverkko, välppäseula

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=seula&oldid=4244170”