ronkeli
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ronkeli (6) (komparatiivi ronkelimpi, superlatiivi ronkelein) (taivutus[luo])
- (arkikieltä, murteellinen) nirso; sellainen, että vain jokin kelpaa; vaativamakuinen tai valikoiva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈroŋkeli/
- tavutus: ron‧ke‧li
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ronkeli Kielitoimiston sanakirjassa