rakoilla
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rakoilla
- (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta rakka
Substantiivi[muokkaa]
rakoilla
- (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta rakko
Verbi[muokkaa]
- ilmaantua rakoja
- Lattia on alkanut rakoilla.
- (kuvaannollisesti) menettää yhtenäisyyttään, alkaa murtua
- Puolustus rakoili ja syötöt sinkoilivat aivan minne sattuu.
- Parisuhde rakoilee.
- Ekin mielenterveys on alkanut rakoilla.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑkoi̯lːɑˣ/
- tavutus: ra‧koil‧la
Käännökset[muokkaa]
1. rakoilla
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: rakoilu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rakoilla Kielitoimiston sanakirjassa