polveutua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
polveutua (52-F) (taivutus[luo])
- olla jonkun jälkeläinen; olla syntyisin, peräisin jo(i)staku(i)sta, jostakin suvusta tai kansasta taikka joltakin seudulta tms.
- Polveudun eräästä aatelissuvusta.
Ääntäminen[muokkaa]
- tavutus: pol‧veu‧tu‧a / pol‧ve‧u‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- polveutua Kielitoimiston sanakirjassa