poikitse
Suomi[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
poikitse
- (harvinainen, murteellinen) siellä täällä, levällään
- Aivin on joki tulinen poikitse hevon e'essä. – Kalevala, Kuudeskolmatta runo
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpoi̯kit̪seˣ/
- tavutus: poi‧kit‧se
Postpositio[muokkaa]
poikitse (+ genetiivi)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- poikki (poikitse-sanan lyhyempi muoto)