perussointu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

perussointu

  1. (musiikki) sävelasteikon perussävelen varaan rakentuva sointu[1]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈperusˌsoi̯nt̪u/
  • tavutus: pe‧rus‧soin‧tu

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista perus ja sointu

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Musiikin tietokirja. Toimittaneet Toivo Haapanen, Taneli Kuusisto, L. Arvi P. Poijärvi ja Veikko Helasvuo. Helsinki: Otava, 1956. Hakusana sointu.