penkoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

penkoa (52-G) (taivutus[luo])

  1. kaivaa, myllätä (löytääkseen jtk)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpeŋkoɑˣ/
  • tavutus: pen‧ko‧a

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • penkoa Kielitoimiston sanakirjassa