ort yl. (3) (yks. määr. orten[luo], mon. epämäär. orter [luo], mon. määr. orterna [luo])
- paikkakunta, paikka, seutu
- viranomainen, virkaporras
- kaivoskäytävä
Liittyvät sanat[muokkaa]
ort
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä orten
