onteloinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
onteloinen (38) (ei vertailuasteita)
- sellainen, jossa on ontelo tai onteloita
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈont̪eˌloi̯nen/
- tavutus: on‧te‧loi‧nen
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, jossa on ontelo tai onteloita
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- onteloinen Kielitoimiston sanakirjassa