normaler

Wikisanakirjasta

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

normaler

  1. (taivutusmuoto) monikon epämääräinen muoto sanasta normal

Saksa[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

normaler

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva nominatiivimuoto sanasta normal
  2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva datiivimuoto sanasta normal
  3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva genetiivimuoto sanasta normal
  4. (taivutusmuoto) monikon vahva genetiivimuoto sanasta normal
  5. (taivutusmuoto) komparatiivimuoto sanasta normal