lukollinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
lukollinen (38) (komparatiivi lukollisempi, superlatiivi lukollisin) (taivutus [luo])
- sellainen, jossa on lukko; lukolla varustettu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlukolˌlinen/
- tavutus: lu‧kol‧li‧nen
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista lukko (luko- + -llinen)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lukollinen Kielitoimiston sanakirjassa