lege

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unei legi
määräinen legii
monikko unor legi
määräinen legilor

lege f. (määräinen: legeamonikko: legi, määräinen: legile)

  1. laki


Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lege

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä legen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä legen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä legen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä legen