koolla

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

koolla (ei vertailuasteita)

  1. kokoontuneena
    olla koolla
    Nyt koolla ollut eduskunta on päättänyt, että lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
    Tutkimus tehtiin erilaisissa oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa paikoissa, joissa oli yhtä aikaa koolla 10–50 ihmistä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoːlːɑ/
  • tavutus: kool‧la

Taivutus[muokkaa]

  • Sana on taivutusmuoto sanasta koko.
→○ illatiivi koolle
inessiivi koolla
○→ elatiivi -

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koolla

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta koko