kihlakunta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kihlakunta
- (historia) länsisuomalainen pitäjää vastannut yhteiskunnallisen järjestäytymisen yksikkö, myöhemmin mm. tuomarin virka-alue
- lääniä pienempi valtion, mm. poliisin, paikallishallintoalue, jotka Suomessa lakkautettiin 2007 lopussa
- Kihlakunta on henkikirjoittajan virkapiiri.
- joskus eräiden ulkomaisten hallintoyksikköjen käännöksenä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkihlɑˌkunt̪ɑ/
- tavutus: kih‧la‧kun‧ta
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista kihla ja kunta
Käännökset[muokkaa]
2. valtionhallinto
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
- lyhenne: kihlak.
Yhdyssanat[muokkaa]
kihlakunnanneuvos, kihlakunnanoikeus, kihlakunnansyyttäjä, kihlakunnantuomari
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kihlakunta Kielitoimiston sanakirjassa