kekata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kekata (73-A) (taivutus[luo])

  1. (puhekieltä) keksiä
    Kuka kekkaa mikä?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkekɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: ke‧ka‧ta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kekata Kielitoimiston sanakirjassa