karmia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

karmia (12)

  1. (murteellinen) karmea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑrmiɑ/
  • tavutus: kar‧mi‧a

Substantiivi[muokkaa]

karmia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta karmi

Verbi[muokkaa]

karmia (61) (taivutus[luo])

  1. hirvittää, tuntua karmealta
  2. kokea fyysistä puistatusta aiheuttavaa kipua
    Oli se semmoinen influenssa vaan, että kurkkua kyllä karmi aika rajusti.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • karmia Kielitoimiston sanakirjassa