kaakkoon

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaakkoon

  1. (taivutusmuoto) yksikön illatiivimuoto sanasta kaakko
  2. (idiomi) täysille, ääriasentoon
    Nupit kaakkoon! (Äänenvoimakkuus täysille.)
  3. (idiomi) tilastollisesti laskevasti alaspäin; (laajemmin) pieleen t. huonoon suuntaan
    Kurssi vetää kaakkoon.
    Menee ihan kaakkoon.