hipoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

hipoa (52-E) (taivutus[luo])

  1. koskettaa melkein
    Tytön jalat hipoivat lattiaa hänen istuessaan tuolilla.
  2. (kuvaannollisesti) saavuttaa melkein
    Siitepölymäärät hipovat ennätyksiä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhipoɑ/
  • tavutus: hi‧po‧a

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hipoa Kielitoimiston sanakirjassa