hio
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hio
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hioa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hioa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hioa
Verbi[muokkaa]
hio
- (taivutusmuoto, murteellinen) rinnakkaismuoto sanasta hikoa
Bali[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hio
Indonesia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hio
Ruotsi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hio yl. (yks. määr. hion[luo], ei monikkoa)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /hiːʊ/
Etymologia[muokkaa]
- akronyymi sanasta hole-in-one
Huomautukset[muokkaa]
- Akronyymia käytetään varsinkin tarvittaessa määräistä muotoa, koska alkuperäissana ei sitaattilainana siihen taivu.