harppia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
harppia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta harppi
Verbi[muokkaa]
harppia (61-B) (taivutus[luo])
- harppoa
- Samassa näkee kuinka Lauri juoksee, juoksee pitkin peltoa, harppii ojien yli ja syöksyy lähimmän pensaan taakse, – –.
- Iris Kähäri 1969: Jerusalemin suutarit, s. 282
- Samassa näkee kuinka Lauri juoksee, juoksee pitkin peltoa, harppii ojien yli ja syöksyy lähimmän pensaan taakse, – –.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑrpːiɑˣ/
- tavutus: harp‧pi‧a