harmonia

Wikisanakirjasta
Katso myös: harmónia

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

harmonia

  1. (musiikki) sävelten sopeutuvuus, sointu
  2. (kuvaannollisesti) sopusointu
    elää harmoniassa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑrmoˌniɑ/
  • tavutus: har‧mo‧ni‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

filharmonia, harmoniaoppi, vokaaliharmonia

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

harmonia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta harmoni