errichte

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

errichte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä errichten
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä errichten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä errichten
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä errichten