enin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

enin (36) (taivutus)

  1. (taivutusmuoto) superlatiivimuoto sanasta paljo; suurin määrä
    Enin osa dopingin käyttäjistä on kuntoilijoita.

Etymologia[muokkaa]

sanan enä superlatiivi[1]

Tästä sanasta on peräisin sana eniten.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • enin Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana eniten.