edunpalautus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
edunpalautus (39)
- (oikeustiede) toiselta ilman oikeusperustetta saadun aineellisen edun palauttaminen edun oikealle saajalle; tämä oikeussuojakeino kohdistuu toisen kustannuksella hyötyjään riippumatta siitä onko tämä tehnyt teon itse vai onko tekijä toinen henkilö tai oikeushenkilö; suhtautuminen edunpalautukseen on erilaista eri maissa ja edunpalautus eroaa vahingonkorvauksesta siinä, että jälkimmäisessä menetys aiheutuu rikkomukseen vertautuvasta teosta
Käännökset[muokkaa]
1. toiselta ilman oikeusperustetta saadun aineellisen edun palauttaminen edun oikealle saajalle
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- edunpalautus Tieteen termipankissa