beunruhigte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
beunruhigte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beunruhigen
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beunruhigen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beunruhigen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beunruhigen
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta beunruhigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beunruhigen)