arvella

Suomi

Substantiivi

arvella

1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta arpi

Verbi

arvella (67) (taivutus)

1. otaksua, luulla; aprikoida, pohdiskella, olla varauksellisesti jotain mieltä; tuumailla

   Arvelin, että sataisi, mutta pouta siitä näyttää kehkeytyvän.

Käännökset

ido: konjektar

viro: mõtlema

Liittyvät sanat

• arvelu, arveluttaa