Siirry sisältöön

Liite:Verbitaivutus/suomi/rikkua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo riku-
vahva vokaalivartalo rikku-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä rikun en riku minä olen rikkunut en ole rikkunut
sinä rikut et riku sinä olet rikkunut et ole rikkunut
hän rikkuu ei riku hän on rikkunut ei ole rikkunut
me rikumme emme riku me olemme rikkuneet emme ole rikkuneet
te
Te
rikutte
-"-
ette riku
-"-
te
Te
olette rikkuneet
olette rikkunut
ette ole rikkuneet
ette ole rikkunut
he rikkuvat eivät riku he ovat rikkuneet eivät ole rikkuneet
passiivi rikutaan ei rikuta passiivi on rikuttu ei ole rikuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä rikuin en rikkunut minä olin rikkunut en ollut rikkunut
sinä rikuit et rikkunut sinä olit rikkunut et ollut rikkunut
hän rikkui ei rikkunut hän oli rikkunut ei ollut rikkunut
me rikuimme emme rikkuneet me olimme rikkuneet emme olleet rikkuneet
te
Te
rikuitte
-"-
ette rikkuneet
ette rikkunut
te
Te
olitte rikkuneet
olitte rikkunut
ette olleet rikkuneet
ette olleet rikkunut
he rikkuivat eivät rikkuneet he olivat rikkuneet eivät olleet rikkuneet
passiivi rikuttiin ei rikuttu passiivi oli rikuttu ei ollut rikuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä rikkuisin en rikkuisi minä olisin rikkunut en olisi rikkunut
sinä rikkuisit et rikkuisi sinä olisit rikkunut et olisi rikkunut
hän rikkuisi ei rikkuisi hän olisi rikkunut ei olisi rikkunut
me rikkuisimme emme rikkuisi me olisimme rikkuneet emme olisi rikkuneet
te
Te
rikkuisitte
-"-
ette rikkuisi
-"-
te
Te
olisitte rikkuneet
olisitte rikkunut
ette olisi rikkuneet
ette olisi rikkunut
he rikkuisivat eivät rikkuisi he olisivat rikkuneet eivät olisi rikkuneet
passiivi rikuttaisiin ei rikuttaisi passiivi olisi rikuttu ei olisi rikuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä rikkunen en rikkune minä lienen rikkunut en liene rikkunut
sinä rikkunet et rikkune sinä lienet rikkunut et liene rikkunut
hän rikkunee ei rikkune hän lienee rikkunut ei liene rikkunut
me rikkunemme emme rikkune me lienemme rikkuneet emme liene rikkuneet
te
Te
rikkunette
-"-
ette rikkune
-"-
te
Te
lienette rikkuneet
lienette rikkunut
ette liene rikkuneet
ette liene rikkunut
he rikkunevat eivät rikkune he lienevät rikkuneet eivät liene rikkuneet
passiivi rikuttaneen ei rikuttane passiivi lienee rikuttu ei liene rikuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä riku älä riku sinä
hän rikkukoon älköön rikkuko hän olkoon rikkunut älköön olko rikkunut
me rikkukaamme älkäämme rikkuko me
te
Te
rikkukaa
-"-
älkää rikkuko
-"-
te
Te
he rikkukoot älkööt rikkuko he olkoot rikkuneet älkööt olko rikkuneet
passiivi rikuttakoon älköön rikuttako passiivi olkoon rikuttu älköön olko rikuttu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. rikkua preesens rikkuva rikuttava
pitkä 1. rikkuakseen1 perfekti rikkunut rikuttu
2. inessiivi rikkuessa2 rikuttaessa agentti rikkuma4
instruktiivi rikkuen kielteinen agentti rikkumaton
3. inessiivi rikkumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi rikkumasta
illatiivi rikkumaan
adessiivi rikkumalla
abessiivi rikkumatta
instruktiivi rikkuman rikuttaman
4. rikkuminen
5 rikkumaisillaan3