Liite:Verbitaivutus/suomi/differentioitua

• verbi differentioitua, taivutustyyppi 52

fi Suomi Verbi differentioitua differentioitua

Vartalot

vokaalivartalo	-
heikko vokaalivartalo	differentioidu-
vahva vokaalivartalo	differentioitu-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	differentioidun	en differentioidu		minä	olen differentioitunut	en ole differentioitunut
sinä	differentioidut	et differentioidu		sinä	olet differentioitunut	et ole differentioitunut
hän	differentioituu	ei differentioidu		hän	on differentioitunut	ei ole differentioitunut
me	differentioidumme	emme differentioidu		me	olemme differentioituneet	emme ole differentioituneet
te Te	differentioidutte -"-	ette differentioidu -"-		te Te	olette differentioituneet olette differentioitunut	ette ole differentioituneet ette ole differentioitunut
he	differentioituvat	eivät differentioidu		he	ovat differentioituneet	eivät ole differentioituneet
passiivi	differentioidutaan	ei differentioiduta		passiivi	on differentioiduttu	ei ole differentioiduttu
imperfekti				pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	differentioiduin	en differentioitunut		minä	olin differentioitunut	en ollut differentioitunut
sinä	differentioiduit	et differentioitunut		sinä	olit differentioitunut	et ollut differentioitunut
hän	differentioitui	ei differentioitunut		hän	oli differentioitunut	ei ollut differentioitunut
me	differentioiduimme	emme differentioituneet		me	olimme differentioituneet	emme olleet differentioituneet
te Te	differentioiduitte -"-	ette differentioituneet ette differentioitunut		te Te	olitte differentioituneet olitte differentioitunut	ette olleet differentioituneet ette olleet differentioitunut
he	differentioituivat	eivät differentioituneet		he	olivat differentioituneet	eivät olleet differentioituneet
passiivi	differentioiduttiin	ei differentioiduttu		passiivi	oli differentioiduttu	ei ollut differentioiduttu

Konditionaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	differentioituisin	en differentioituisi		minä	olisin differentioitunut	en olisi differentioitunut
sinä	differentioituisit	et differentioituisi		sinä	olisit differentioitunut	et olisi differentioitunut
hän	differentioituisi	ei differentioituisi		hän	olisi differentioitunut	ei olisi differentioitunut
me	differentioituisimme	emme differentioituisi		me	olisimme differentioituneet	emme olisi differentioituneet
te Te	differentioituisitte -"-	ette differentioituisi -"-		te Te	olisitte differentioituneet olisitte differentioitunut	ette olisi differentioituneet ette olisi differentioitunut
he	differentioituisivat	eivät differentioituisi		he	olisivat differentioituneet	eivät olisi differentioituneet
passiivi	differentioiduttaisiin	ei differentioiduttaisi		passiivi	olisi differentioiduttu	ei olisi differentioiduttu

Potentiaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	differentioitunen	en differentioitune		minä	lienen differentioitunut	en liene differentioitunut
sinä	differentioitunet	et differentioitune		sinä	lienet differentioitunut	et liene differentioitunut
hän	differentioitunee	ei differentioitune		hän	lienee differentioitunut	ei liene differentioitunut
me	differentioitunemme	emme differentioitune		me	lienemme differentioituneet	emme liene differentioituneet
te Te	differentioitunette -"-	ette differentioitune -"-		te Te	lienette differentioituneet lienette differentioitunut	ette liene differentioituneet ette liene differentioitunut
he	differentioitunevat	eivät differentioitune		he	lienevät differentioituneet	eivät liene differentioituneet
passiivi	differentioiduttaneen	ei differentioiduttane		passiivi	lienee differentioiduttu	ei liene differentioiduttu

Imperatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–		minä	–	–
sinä	differentioidu	älä differentioidu		sinä	–	–
hän	differentioitukoon	älköön differentioituko		hän	olkoon differentioitunut	älköön olko differentioitunut
me	differentioitukaamme	älkäämme differentioituko		me	–	–
te Te	differentioitukaa -"-	älkää differentioituko -"-		te Te	–	–
he	differentioitukoot	älkööt differentioituko		he	olkoot differentioituneet	älkööt olko differentioituneet
passiivi	differentioiduttakoon	älköön differentioiduttako		passiivi	olkoon differentioiduttu	älköön olko differentioiduttu

Nominaalimuodot

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		differentioitua		preesens	differentioituva	differentioiduttava
pitkä 1.		differentioituakseen1		perfekti	differentioitunut	differentioiduttu
2.	inessiivi	differentioituessa2	differentioiduttaessa	agentti	differentioituma4
	instruktiivi	differentioituen	–	kielteinen agentti	differentioitumaton
3.	inessiivi	differentioitumassa	–	1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa 3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	differentioitumasta	–
	illatiivi	differentioitumaan	–
	adessiivi	differentioitumalla	–
	abessiivi	differentioitumatta	–
	instruktiivi	differentioituman	differentioiduttaman
4.		differentioituminen
5		differentioitumaisillaan3