Keskustelu:puolestoista

Onko suomea?--Pjr (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 08.42 (UTC)

Mielestäni oikea muoto on "puolestatoista", esim. "hypätä puolestatoista kerroksesta ja loukkaantua". Joka tapauksessa tuokin olisi aika harvinainen. Voidaan myös sanoa esim. "leveys on puolestatoista kahteen senttimetriin", mutta usein sanotaan "leveys on puolitoista tai kaksi senttimetriä". --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 12.30 (UTC)

Näissä -toista-päätteisissä numeraaleissahan taipuu yhdyssanan alkuosa ja ne kuuluvat sen takia taivutustyyppiin 51.
Käsittääkseni vain yhdestä kerroksesta voi hypätä kerrallaan, ei puolestatoista eikä kahdesta :). Sen sijaan kahdennestatoista kerroksesta hypätessään loukkaantuu ja menehtyy todennäköisemmin kuin puolennestatoista kerroksesta. :) --Pänikkä (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.08 (UTC)

Tarkoitan tietysti sanoa, että puolitoista on kardinaaliluku, puolestoista taas ordinaaliluku, ja kumpikin taipuu omalla tavallaan aivan vastaavasti kuin kaksitoista ja kahdestoista. --Pänikkä (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.18 (UTC)

Googlesta ei löydy mitään hakusanalla "puolennestatoista". Puolestatoista kerroksesta olisi kerros 1,5. Esimerkiksi jotkin omakotitalot voivat olla 1,5-kerroksisia ja varmaan jokin parveke tai terassi voi olla 1,5-kerroksessa. Joissakin 1950-luvun tms. kerrostaloissa on matontamppausparvekkeita 1,5-kerroksessa tms. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.14 (UTC)

Juuri tuon tyyppisissä tilanteissa sanaa voidaan tarvita: Esimerkiksi joissakin taloissa hissiin on ovi myös puolennessatoista kerroksessa. --Pänikkä (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.18 (UTC)

Tämä sana puolennessatoista on toki inessiivimuoto sanasta puolestoista. --Pänikkä (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.21 (UTC)

Vai puolessatoista? Hissin ovi on puolessatoista kerroksessa. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.27 (UTC)

Heh, hissin ovi on puolessatoista kerroksessa, jos se on puolentoista kerroksen korkuinen (puolitoista kerrosta korkea), mutta puolennessatoista kerroksessa, jos se on (sijaitsee) 1½-kerroksessa; vrt. hissin ovi on kahdessatoista kerroksessa <> hissin ovi on kahdennessatoista kerroksessa. --Pänikkä (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.35 (UTC)

Mielestäni ei ole tuollaista merkityseroa. Hissin oven ei tarvitse olla 3,75 metriä korkea. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.42 (UTC)

Oma sanansa on puolentoista, esim. "puolentoista tunnin kuluttua". --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 12.42 (UTC)

Joo, kaikista taivutusmuodoista saisi kyllä tehdä oman artikkelinsa. --Pänikkä (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 13.08 (UTC)

Näyttää suht. yleiseltä ajan ilmauksissa, joka puolestoista vuosi. --Mikko Paananen (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.23 (UTC)

Ok, tarkistettu. Merkitäänkö numeroilla 1,5. tai 1.5.?--Pjr (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 11.51 (UTC)

Suomen kielessä desimaalierottimena pilkku, englannissa piste. --Pänikkä (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 12.51 (UTC)

Eli siis: ensimmäinen, 1. ja toinen 2. sekä puolestoista 1,5.? Eipä ole moista 1,5. merkintää sattunut silmään.--Pjr (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 10.35 (UTC)

Tuo 1,5. on muodollisesti täysin oikein, mutta numeroin kirjoitettaessa on lukijan kannalta selkeämpää ilmaista sana muodossa 1,5:s myös keskellä lausetta – välimerkin (varsinkin pisteen) edellähän niin täytyykin tehdä; vrt. 12. vs. 12:s. --Pänikkä (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 11.00 (UTC)

Ei mielestäni, miksi pitäisi kirjoittaa 'joka 3. vuosi', 'mutta joka 1,5:s vuosi'? Onko 's' tässä tapauksessa lukusanan taivutuspääte? [Nimimerkki "kahdestoistas kerta?"] --Pjr (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.49 (UTC)

Kyllä on hyvä kirjoittaa myös '3:s', jos suoraan numeron jälkeen tulee välimerkki, kuten tässä virkkeessä pilkku. Tuo 's' on taivutuspäätteen kaltainen pääte, jota käytetään vain selkeyden takia pisteen sijasta, koska ordinaalin merkitys on silloin helpompi hahmottaa kuin jos vaikkapa lauseen lopussa lukisi '...oli lopputuloksissa 3.'. Silti pisteen käyttökään ei ole väärin.
Nämä '-toista'-päätteiset numeraalit ovat taivutukseltaan poikkeuksellisia ja joskus hankaliakin, koska niissä taipuu yhdyssanan alku- eikä loppuosa, mutta silti numeroin kirjoitettaessa taivutuspääte tulee niissäkin koko numero-osan jälkeen. Oma lukunsa taas ovat eräät murteet, joissa taipuukin loppuosa: 'kolmetoistannessa kerroksessa'. --Pänikkä (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 11.12 (UTC)

Joo. "Järjestysluvun tunnus on yksikössä perusmuodossa -s ... 5:s (viide|s); 11:s (yhde|s|toista); 5:nnen (viide|nne|n) ... " Kielikello 2/1988--Pjr (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 11.37 (UTC)