Versioiden väliset erot sivulla ”taas”
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Käännökset: tarkempi |
p Bot: Cleaning up old interwiki links |
||
Rivi 61: | Rivi 61: | ||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
<references/> |
<references/> |
||
[[cs:taas]] |
|||
[[de:taas]] |
|||
[[et:taas]] |
|||
[[en:taas]] |
|||
[[fr:taas]] |
|||
[[io:taas]] |
|||
[[mg:taas]] |
|||
[[fj:taas]] |
|||
[[no:taas]] |
|||
[[pl:taas]] |
|||
[[ru:taas]] |
|||
[[tl:taas]] |
|||
[[chr:taas]] |
|||
[[tr:taas]] |
Versio 19. toukokuuta 2017 kello 10.07
Suomi
Adverbi
Tuntematon parametri 2. Katso ohje sivulla fi-adv.
- toistamiseen, uudelleen
- Hän teki sen taas.
- sitä vastoin, (adversatiivinen) puolestaan, omalta kohdaltaan
- Hän taas täyttää 70.
- Seurustelukumppani voi olla välillä maailman ihanin, välillä taas maailman ärsyttävin tyyppi.
- Isommassa porukassa hän jättäytyy usein taka-alalle, mutta kaveriporukassa hän taas on helposti hieman liian räväkkä.
Etymologia
Sanan taka- s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut *taɣas.
[1] jälleen: Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’[1].
[2] puolestaan: Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’[2].
Vrt. karjalan toas, viron taas, lyydin tagaz ’taakse, takaisin’, vepsän tagaz, vatjan tagaaz ’taas’ ja liivin tägiz ’uudestaan’.[3][4]
Käännökset
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
- taas Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
Adverbi
ta
Liittyvät sanat
- taastuma, taastama
- taaskasutama
- taastootmine, taastöötlus
- taaskasutus, taasleid, taassünd
- taasiseseisvus, taasiseseisvumine
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 65
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.