Versioiden väliset erot sivulla ”taas”
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Sanan ''[[taka-]]'' s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut ''*taɣas''. |
Sanan ''[[taka-]]'' s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut ''*taɣas''. |
||
{{merkitys|1|jälleen}} Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’. |
{{merkitys|1|jälleen}} Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’{{ref|Hakulinen99|s. 26-27}}. |
||
{{merkitys|2|puolestaan}} Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’{{ref|Hakulinen99|s. 65}}. |
{{merkitys|2|puolestaan}} Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’{{ref|Hakulinen99|s. 65}}. |
||
Versio 28. tammikuuta 2017 kello 18.44
Suomi
Adverbi
Tuntematon parametri 2. Katso ohje sivulla fi-adv. (99)
- toistamiseen, uudelleen
- Hän teki sen taas.
- puolestaan, omalta kohdaltaan
- Hän taas täyttää 70.
Etymologia
Sanan taka- s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut *taɣas.
[1] jälleen: Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’[1].
[2] puolestaan: Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’[2].
Vrt. karjalan toas, viron taas, lyydin tagaz ’taakse, takaisin’, vepsän tagaz, vatjan tagaaz ’taas’ ja liivin tägiz ’uudestaan’.[3][4]
Käännökset
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
- taas Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
Adverbi
ta
Liittyvät sanat
- taastuma, taastama
- taaskasutama
- taastootmine, taastöötlus
- taaskasutus, taasleid, taassünd
- taasiseseisvus, taasiseseisvumine
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 65
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.