Versioiden väliset erot sivulla ”taas”

Wikisanakirjasta
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 10: Rivi 10:
Sanan ''[[taka-]]'' s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut ''*taɣas''.
Sanan ''[[taka-]]'' s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut ''*taɣas''.


{{merkitys|1|jälleen}} Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’.
{{merkitys|1|jälleen}} Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’{{ref|Hakulinen99|s. 26-27}}.


{{merkitys|2|puolestaan}} Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’{{ref|Hakulinen99|s. 65}}.
{{merkitys|2|puolestaan}} Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’{{ref|Hakulinen99|s. 65}}.

Versio 28. tammikuuta 2017 kello 18.44

Suomi

Adverbi

Tuntematon parametri 2. Katso ohje sivulla fi-adv. (99)

  1. toistamiseen, uudelleen
    Hän teki sen taas.
  2. puolestaan, omalta kohdaltaan
    Hän taas täyttää 70.

Etymologia

Sanan taka- s-latiivimuoto. Lähtömuoto on ollut *taɣas.

[1] jälleen: Merkityksenkehitys on kulkenut ’taakse’ > ’takaisin’ > ’jälleen’[1].

[2] puolestaan: Merkityksen kehitys lienee kulkenut ’takaisin’ > ’toiseen suuntaan’ > ’sitä vastoin’[2].

Vrt. karjalan toas, viron taas, lyydin tagaz ’taakse, takaisin’, vepsän tagaz, vatjan tagaaz ’taas’ ja liivin tägiz ’uudestaan’.[3][4]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • taas Kielitoimiston sanakirjassa

Viro

Adverbi

ta

  1. taas, jälleen
    Homme jätkame taas oma tööd. – Huomenna jatkamme taas työtämme.

Liittyvät sanat

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
  2. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 65
  3. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 26-27
  4. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.