vaarama
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vaarama (10)
- (murteellinen) vadelma
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑːrɑmɑ/
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaarama | vaaramat |
| genetiivi | vaaraman | vaaramien (vaaramain) |
| partitiivi | vaaramaa | vaaramia |
| akkusatiivi | vaarama; vaaraman |
vaaramat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaaramassa | vaaramissa |
| elatiivi | vaaramasta | vaaramista |
| illatiivi | vaaramaan | vaaramiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaaramalla | vaaramilla |
| ablatiivi | vaaramalta | vaaramilta |
| allatiivi | vaaramalle | vaaramille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaaramana | vaaramina |
| translatiivi | vaaramaksi | vaaramiksi |
| abessiivi | vaaramatta | vaaramitta |
| instruktiivi | – | vaaramin |
| komitatiivi | – | vaaramine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaarama- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |