roić

Puola

Verbi

roić (perfektiivinen)

1. (kirjakieltä) haaveilla, unelmoida
2. (refleksiivinen; się) esiintyä suurin kuhisevin joukoin, parveilla

   Są chwile, gdy z domu nie chce się wychodzić, bo wokół roją się komary. (nto.pl)

   On hetkiä, jolloin ei halua lähteä talosta, koska sen ympärillä parveilee hyttysiä.

3. (refleksiivinen; się) kuhista

   Paryż roi się wprost od bandytów. (wsjp.pl)

   Pariisi suorastaan kuhisee roistoja.