Siirry sisältöön

rappio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rappio (3)

  1. rappeutuminen, ränsistyminen
    Rakennukset ovat rappiolla.
  2. (moraalinen) turmeltuminen, dekadenssi
    Kokonaisen kansakunnan rappio oli minun harteillani.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑp.pi.o/
  • tavutus: rap‧pi‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rappio rappiot
genetiivi rappion rappioiden
rappioitten
partitiivi rappiota rappioita
akkusatiivi rappio;
rappion
rappiot
sisäpaikallissijat
inessiivi rappiossa rappioissa
elatiivi rappiosta rappioista
illatiivi rappioon rappioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rappiolla rappioilla
ablatiivi rappiolta rappioilta
allatiivi rappiolle rappioille
muut sijamuodot
essiivi rappiona rappioina
translatiivi rappioksi rappioiksi
abessiivi rappiotta rappioitta
instruktiivi rappioin
komitatiivi rappioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rappio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rappio Kielitoimiston sanakirjassa