raaputtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
raaputtaa (53-C) (taivutus[luo])
- eräänlaisesta raapimisesta
- raaputtaa arpa(a)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑːput̪ːɑːˣ/
- tavutus: raa‧put‧taa
Käännökset[muokkaa]
1. raapia
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: raaputus
- verbit: raaputella
Aiheesta muualla[muokkaa]
- raaputtaa Kielitoimiston sanakirjassa