räkytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

räkytys (39)

  1. räkyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrækyt̪ys/
  • tavutus: rä‧ky‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räkytys räkytykset
genetiivi räkytyksen räkytysten
räkytyksien
partitiivi räkytystä räkytyksiä
akkusatiivi räkytys;
räkytyksen
räkytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räkytyksessä räkytyksissä
elatiivi räkytyksestä räkytyksistä
illatiivi räkytykseen räkytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räkytyksellä räkytyksillä
ablatiivi räkytykseltä räkytyksiltä
allatiivi räkytykselle räkytyksille
muut sijamuodot
essiivi räkytyksenä räkytyksinä
translatiivi räkytykseksi räkytyksiksi
abessiivi räkytyksettä räkytyksittä
instruktiivi räkytyksin
komitatiivi räkytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räkytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räkytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä räkyttää (räkyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]