Siirry sisältöön

pysyvyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pysyvyys (40)

  1. se, että on pysyvä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpysyʋyːs/
  • tavutus: py‧sy‧vyys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pysyvyys pysyvyydet
genetiivi pysyvyyden pysyvyyksien
partitiivi pysyvyyttä pysyvyyksiä
akkusatiivi pysyvyys;
pysyvyyden
pysyvyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi pysyvyydessä pysyvyyksissä
elatiivi pysyvyydestä pysyvyyksistä
illatiivi pysyvyyteen pysyvyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pysyvyydellä pysyvyyksillä
ablatiivi pysyvyydeltä pysyvyyksiltä
allatiivi pysyvyydelle pysyvyyksille
muut sijamuodot
essiivi pysyvyytenä pysyvyyksinä
translatiivi pysyvyydeksi pysyvyyksiksi
abessiivi pysyvyydettä pysyvyyksittä
instruktiivi pysyvyyksin
komitatiivi pysyvyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pysyvyyde-
vahva vartalo pysyvyyte-
konsonantti-
vartalo
pysyvyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan pysyvä vartalosta pysyv- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]